Usein kysytyt kysymykset

Phoslock kehitettiin Australiassa, paikallisen tutkimus- ja kehityskeskuksen (CSIRO) toimesta poistamaan fosfaatteja vedestä. Aktiivinen aine Phoslockissa on lantaani (harvinainen metallinen alkuaine) jolla on suuri kyky sitoutua fosfaatteihin. Tämä muodostaa liukenemattoman ja biologisesti inertin yhdisteen nimeltä Rhabdophane. Phoslock koostuu 95% bentoniitista ja 5% lantaanista.   

Katso myös: Mitä on Phoslock 

Phoslock valmistetaan hallitussa ioninvaihtoprosessissa, jossa bentoniitin sisällä olevat kationit vaihdetaan lantaanikationien kanssa. Tuloksena on, että bentoniittirakenteeseen yhdistetty lantaani säilyttää kykynsä sitoa fosfaattia, mutta ei hajoa helposti, ts. ei muodosta vapaita ioneja vedessä. Phoslock on valmistettu kuivasta rakeesta, mikä tekee siitä helpon kuljettaa ja varastoida.   

Katso myös: Mitä on Phoslock 

Phoslock toimii hyödyntämällä lantaanin kykyä reagoida fosfaatin kanssa. Fosfaatin poisto lantaanilla on erittäin tehokasta ja sen moolisuhde on 1: 1, mikä tarkoittaa, että yksi lantaani-ioni sitoutuu yhteen fosfaatti-ioniin. Tämä sidos muodostaa mineraalin nimeltä Rhabdophane (liukenematon ja biologisesti inertti yhdiste), joka poistaa fosfaatin vedestä. 

Katso myös: Mitä on Phoslock 

Phoslockin kineettinen kyky sitoa fosfaattia vaihtelee jossain määrin vesikemian mukaan, mutta useimmissa tilanteissa yli 90% käytettävissä olevasta fosfaatista sitoutuu kolmen tunnin kuluessa Phoslockin levityksestä. 

Phoslockia on käytetty laajasti erilaisiin vesistöihin. Jotkin käsittelyt on tehty juomavesille, kun taas toiset on toteutettu vesistöissä, joilla on suuri suojelullinen merkitys.  Phoslock- käsittelyjä on tehty paljon myös järviin, joita käytetään vapaa-ajan harrastamiseen.

Useat riippumattomat ja julkiset tutkimuslaitokset ovat viime vuosikymmenien aikana suorittaneet monia ympäristömyrkyllisyystestejä useille eri testilajeille. Yhdessä nämä raportit osoittavat, että Phoslock on turvallinen käyttää suositeltuina annoksina kaikissa ympäristöolosuhteissa, joita luonnossa esiintyy.

PET: n tekninen ryhmä on tuottanut yksityiskohtaisen katsauksen näistä tutkimuksista ja sen voi ladata täältä (PDF).

Yksi tonni Phoslockia pystyy poistamaan 34 kg fosfaattia (PO4) tai 11 kg fosforia (P).   

Tämän tiedon sekä järven vedessä ja pintasedimenteissä olevan biologisesti saatavilla olevan fosforin määrän avulla on mahdollista laskea tarkasti Phoslock- annos, joka vesistöön tarvitaan. 

Phoslock tarjoaa laajan valikoiman etuja verrattuna muihin menetelmiin fosforipitoisuuksien vähentämiseksi vesistöissä. Tärkeimpiä etuja ovat: 

• Fosfaatin vähentäminen | Phoslockin kyky vähentää fosfaattipitoisuuksia tasolle, jotka ovat lähellä tai alle normaalien havaitsemisrajojen (<10 μg / l), on osoitettu hyvin monissa laboratorio- ja kenttäkokeissa. Tärkeää on huomata, että annoksia voidaan myös säätää saavuttamaan jokin tietty fosforipitoisuuden tavoitetaso (esim. 20-30 ug / L). Tätä lähestymistapaa käytetään, kun on tarpeen vähentää fosforipitoisuuksia.   
• Fosfaatin nopea imeytyminen | Phoslockin kineettinen kyky sitoa fosfaattia vaihtelee jossain määrin vesikemiallisten tekijöiden mukaan, mutta useimmissa tilanteissa yli 90% käytettävissä olevasta fosfaatista sitoutuu kolmen tunnin kuluessa Phoslockin levityksestä. 
• Käyttöturvallisuus | Katso FAQ yläpuolella
• Vakaus vaihtelevissa olosuhteissa | Toisin kuin muut menetelmät, joita voidaan käyttää fosforin immobilisoimiseen vedessä ja sedimenteissä, Phoslock ei ole herkkä redox-, lämpötila- ja pH-olosuhteiden muutoksille, joita järvissä ja vesistöissä esiintyy. Myöskään veden puskurointia ei tarvita ennen käsittelyä.  
• Kestävyys resuspensiota vastaan | Useita tutkimuksia on tehty liittyen Phoslock- sedimenttien kestävyyteen resuspensiota (aikaisemmin sedimentoituneen kiintoaineksen sekoittuminen takaisin vesipatsaaseen) vastaan erilaisilla virtausnopeuksilla. Kaikki tutkimukset ovat osoittaneet, että Phoslockilla on huomattavasti suurempi kestävyys resuspensiota vastaan kuin alumiini- tai rautasuoloilla, joita voidaan myös käyttää fosforin immobilisoimiseksi sedimenteissä. Tämä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon, että Phoslockin tiheys on paljon suurempi kuin flokkausaineiden (hiutaloittamisaine), mikä korostaa Phoslockin soveltuvuutta käytettäväksi myös matalissa järvissä. 
• Pitkäaikaiset vaikutukset | Kun Phoslock on levitetty vesistöön, kaikki fosfaatti, joka on reagoinut lantaanin kanssa, pysyy sitoutuneena saveen pysyvästi. Lisäksi kaikki savimatriisissa olevat reagoimattomat lantaanikohdat, pysyvät aktiivisina ja sitoutuvat edelleen fosfaattiin (sekä ulkoisista että sisäisistä lähteistä tuleviin) kyllästymiseen saakka. Tämä tarkoittaa, että Phoslock- käsittelyllä voidaan saavuttaa pysyvä fosfaattipitoisuuksien pieneneminen. Näiden etujen yhdistelmä tekee Phoslockista ainutlaatuisen ja innovatiivisen ratkaisun rehevöitymisen hallintaan.   .

Phoslock ei ole torjunta-aine, joten se ei suoraan kontrolloi leväkukintojen esiintymistä ja voimakkuutta. Phoslock- käsittelyn tehokkuus voi heikentyä, jos vesistöön pääsee edelleen suuria määriä ulkoista fosforia Phoslock- käsittelyn jälkeen.  

Kun Phoslockia käytetään vesistöjen kunnostamisessa, se yleensä lisätään veteen lietteenä. Phoslock sekoitetaan paikan päällä järviveteen ja suihkutetaan veden pinnalle. 

Kun Phoslock vajoaa, se poistaa fosfaatin vesipatsaasta. Kun se on asettunut sedimenttiin, Phoslock jatkaa sedimentistä vapautuvan fosfaatin sitomista, kunnes lantaanin sidoskohdat ovat kyllästyneet, jolloin sitoutumista ei enää tapahdu.  

Katso myös: Mitä on Phoslock 

Paras aika Phoslock- käsittelylle Euroopassa on myöhäisen syksyn ja varhaisen kevään välinen ajanjakso. Tämä johtuu siitä, että tänä ajanjaksona suurin osa käytettävissä olevasta fosfaatista ei ole sitoutunut biomassaan, kuten leviin tai vesikasveihin, vaan pääosin sedimenttiin.  

Phoslock- käsittely poistaa fosfaatin vesipatsaasta ja sitten "peittää" pohjasedimentit alleen, jolloin käsittely kohdistuu suureen osaan vesistössä olevasta fosfaatista. 

Jokainen vesimuodostuma on ainutlaatuinen, ja jokaiselle potentiaaliselle käsittelylle onkin laskettava vesistökohtainen käsittelyannos, mutta tyypillisesti Phoslockia käytetään 2 - 4 tonnia / hehtaari. Tämä voi kuitenkin vaihdella huomattavasti yksittäisissä vesistöissä, sillä annostus perustuu siihen, kuinka paljon fosfaattia on vesipatsaassa, sitoutuneena sedimentteihin ja kuinka paljon fosforia pääsee edelleen vesistöön ulkoisista lähteistä.

Käsittelyn kustannukset vaihtelevat huomattavasti vesistöjen välillä, riippuen sen sijainnista, koosta, syvyydestä ja fosfaatin määrästä, joka halutaan sitoa Phoslockin avulla. 

Koska kustannukset vaihtelevat huomattavasti vesistöstä toiseen, on vesistöstä oltava tietty määrä ennakkotietoja saatavilla, jotta kustannusarvio pystytään tekemään.  

Jos olet kiinnostunut tekemään Phoslock- käsittelyn vesistöösi, pyydämme sinua ottamaan yhteyttä ja teemme mielellämme arvion kustannuksista. 

Jokainen järvi on erilainen ja järvestä on kerättävä erilaisia tietoja Phoslock- käsittelyä harkittaessa. On esimerkiksi tärkeää määrittää vesistöön tulevien ylimääräisten ravinteiden lähteet; toisin sanoen, ovatko ravinteet peräisin pääosin sisäisistä lähteistä (esim. fosforin vapautuminen sedimentistä) vai ulkoisista lähteistä (esim. valuma-alueen haja- tai pistekuormitus). Tämä on tärkeää tietää, sillä jatkuva korkea ulkoinen kuormitus voi vaikuttaa Phoslock- käsittelyn tehokkuuteen. 

Vedenlaatua koskevat tiedot ovat välttämättömiä kunkin vesimuodostuman ainutlaatuisen tarinan ymmärtämiseksi. Pitkän aikavälin vedenlaadun seurantatiedot ovat valitettavan harvinaisia monien vesistöjen kohdalla, mutta säännöllinen seuranta auttaa meitä ymmärtämään, mitkä hoitokeinot voisivat toimia parhaiten, jos ravinnepäästöistä ja rehevöitymiskehityksestä on tullut ongelma.

Vedenlaadun seurantatiedot ovat myös elintärkeitä, koska ne auttavat meitä ymmärtämään, onko juuri Phoslock sopiva tuote kyseisen vesistön ravinnepäästöjen hallintaan, sillä niin monia näkökohtia on otettava huomioon ennen käsittelyä.  

Vesinäytteenoton lisäksi usein myös sedimenttinäytteitä tarvitaan arvion tekemiseksi siitä, kuinka paljon fosforia voi potentiaalisesti vapautua sedimenteistä normaaleissa järviolosuhteissa. Yhdessä muiden ravinnelaskelmien kanssa, tätä tietoa käytetään annoslaskelmien tekemiseen Phoslock- käsittelyä varten.  

Pyydämme sinua ottamaan yhteyttä, jos harkitset Phoslock- käsittelyn tekemistä vesistössäsi tai jos tarvitset asiasta lisätietoja. 

Voimme tarjota neuvoja ja tehdä alustavan arvion, arvioidut annos- ja kustannuslaskelmat koskien vesistöäsi. 

Phoslock jatkaa fosforin sitomista, kunnes kaikki lantaanin sidoskohdat ovat kyllästettyjä. Vaikka lantaanin ja fosfaatin muodostama sidos on pysyvä, eikä se hajoa vesistöissä esiintyvissä luonnollisissa olosuhteissa, Phoslock- käsittelyn tehokkuus riippuu paljolti siitä, pääseekö vesistöön edelleen voimakasta ulkoista ravinnekuormitusta käsittelyn jälkeen.  

Jos vesistöön edelleen kohdistuu suurta ulkoista ravinnekuormitusta Phoslock- käsittelyn jälkeen, saatetaan käsittely joutua uusimaan, yleensä kuitenkin pienemmällä annostukella. 

Joskus hyvin suurina tiheyksinä esiintyvät pohjalla ruokailevat kalat saattavat vaikuttaa Phoslock- käsittelyyn, aiheuttaen jatkuvaa sedimentin häiriintymistä ja vapauttaen näin mahdollisesti fosforia Phoslock- kerroksen alapuolelta. Myös vesilintujen korkeilla biomassoilla vesistössä, saattaa olla vaikutuksensa Phoslock- käsittelyn tehokkuuteen, johtuen jatkuvista korkeista ravinnepitoisuuksista, joita vesistöön pääsee käsittelyn jälkeen.

Rehevöityminen on luonnollinen prosessi, joka tapahtuu vuosisatojen kuluessa vesistöjen luonnollisen ikääntymisen seurauksena, jolloin ne ajan myötä täyttyvät vähitellen sedimentillä. 

Ihmistoiminta on kuitenkin kiihdyttänyt rehevöitymistä huomattavasti lisäämällä ylimääräistä ravinnekuormitusta vesistöihin. Ylimääräinen, ihmistoiminnasta peräisin oleva ravinnekuormitus voi olla peräisin esimerkiksi yhdyskuntajätevesistä, teollisuuden jätevesistä tai maatalousalueilta tulevista valumavesistä.

Fosfaattia voidaan pidättää ja vapauttaa järven sedimenteistä, mikä voi nopeuttaa rehevöitymistä ja pidentää sen vaikutuksia.

Fosfaatti on epäorgaaninen oleva ravintoaine.

Lantaani on harvinainen metallinen alkuaine, jota esiintyy ympäristössä pieninä pitoisuuksina.  

Lantaani muodostaa erittäin vahvan sidoksen hapettuneiden anionien, kuten fosfaattien, karbonaattien ja silikaattien kanssa, muodostaen lantaanisuoloja. Side lantaanin ja ortofosfaatin (LaPO4) välillä on erityisen vahva ja vakaa monissa ympäristöolosuhteissa. 

Bentoniitti on luonnonsavi, joka koostuu smektiittimineraaleista, joista yleisin on yleensä montmorilloniitti.  

Bentoniitille tunnusomaista ovat vaihdettavat natrium-, kalsium- tai magnesiumkationit, jotka vaikuttavat suuresti saven ominaisuuksiin ja sen kaupalliseen käyttöön. Bentoniittia kutsutaankin usein 1000 käyttökohteen mineraaliksi sen laajan soveltuvuutensa vuoksi. Maailmanlaajuisesti bentoniittia käytetään eniten valimohiekan sekä porausmudan lisäaineena, kissanhiekassa, raaka- aineena ruoansulatusta helpottavissa valmisteissa, raudan sidosaineena, pelletointiprosesseissa, kirkastajana viininvalmistuksessa sekä ruokaöljyn puhdistamisessa. Bentoniittia käytetään myös yleisesti paperiteollisuudessa ja se on tehokas tiivistysaine patojen ja kaatopaikkojen eristämisessä.